Anders Ericsson – Peak: Secrets from the New Science of Expertise

 

Peak kuuluu älyllisesti ilahduttavien selfhelp-kirjojen kategoriaan. Innostava ja viihdyttävä, mutta myös sen niin fiksusti perusteltu, että akateemisesti koulutetun ihmisen ei tarvitse hävetä sitä lukiessaan. Ericsson venyttää kirjassaan inhimillisen oppimiskyvyn sen äärirajoille saakka. Älykäs harjoittelu saa aikaan lähes maagisia lopputuloksia, jonka vaikutukset tuntuvat seikkailevan jossain lähellä transhumanismin rajaa. Kirjassa on useita esimerkkejä harjoittelun mahdollistamista saavutuksista, jotka kuulostavat ns. tavallisesta ihmisestä täysin käsittämättömiltä.

Anders Ericsson (s. 1947) on huippuosaamisen tutkijana tunnettu psykologi, joka on kirjoittanut useamman kirjan aiheesta. Uusimmassa kirjassaan Peak: Secrets from the New Science of Expertise Ericsson käy läpi omia kokemuksiaan huippuosaajien tutkimisesta ja esittää yllättäviäkin väitteitä aiheesta: lahjakkuutta ei perinteisessä mielessä ole olemassa lähes lainkaan. Lähes kaikki tasoerot osaamisessa ovat selitettävissä harjoittelun määrällä ja laadulla. Tarkemmin tarkasteltuna kaikki ”huippulahjakkuudet” ovat paljastuneet vain erinomaisen paljon erinomaisen hyvin töitä tehneiksi henkilöiksi, jotka ovat hankkineet taitonsa samalla tavalla kuin kaikki muutkin.

Hätkähdyttävä väite.

Tämän tueksi Ericsson marssittaa kuitenkin useampia esimerkkejä, joista ehkä mielenkiintoisimpia ovat savantit. Näennäisesti täysin epäinhimillisellä tasolla toimivat laskukoneet itse asiassa selittyvät hekin harjoittelun kautta. Savantismiin liittyy usein joku kehityshäiriöä tai esimerkiksi autismi, joka voi ilmentyä esimerkiksi hillittömänä pakkomielteenä laskutoimituksiin. Uskomattomia laskutoimituksia päässään tekevä savantti ei siis olekaan syntynyt laskukoneena, vaan ongelmansa laadun vuoksi on pystynyt/joutunut käyttämämään aivan uskomattomia määriä vaivaa ja aikaa laskutoimituksien tekemiseen. Tehokkaan harjoittelun avulla ns. tavallinen ihminen on päässyt nopeasti hyvin lähelle savanttien kykyjä esim. kalenterilaskutoimituksien tekemisessä. Tässä vaiheessa kirja viimeistään on heittänyt lukijaa palloilla.

Ericsson puhuu paljon skeemoista (kirjassa mental representation, jonka suomentaminen skeemaksi ei välttämättä ole hirveän avuliasta. Toinen suomennos voisi olla mielikuvamalli). Harjoittelun ja osaamisen pohjalla on pitkälti skeemojen kehittyminen yhä tarkemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Osaamisen kasvaessa kehittyvät skeemat auttavat käsittelemään asioita yhä nopeammin ja laajentamaan osaamista ja käsitystä aiheesta yhä entisestään. Mitä tarkempi malli täydellisestä suorituksesta ihmisellä on päässään, sitä paremmin hän pystyy harjoittelemaan ja kehittämään taitoja entisestään. Esimerkiksi muusikko, jolla on vahva käsitys miltä täydellisesti esitetty kappale kuulostaa, pystyy ratkaisevasti tehokkaammin harjoittelemaan sen esittämistä kuin joku muu, jolla ei edes ole käsitystä milloin harjoittelu menee hienosti ja milloin huonosti.

Yksi kirjan tärkeimpiä väitteitä on ero harkitun harjoittelun ja muuten vain tekemisen välillä. Harkittu harjoittelu (deliberate practice) on tapa, jolla tehdään huippuosaajia ja jonka kautta suoritusta ja osaamista voi parantaa käytännössä loputtomasti. Vain tekeminen taas ei itse asiassa kehitä ketään missään. Itse asiassa pelkkä rutiinitasolla asioiden toistaminen jopa rappeuttaa osaamista vähitellen. Tämän vuoksi esimerkiksi kymmenen vuotta lääketiedettä harrastanut lääkäri on tutkitusti usein huonompi kuin vastavalmistunut lääkäri, koska välissä ei välttämättä ole tapahtunut mitään todellista harjoittelua tai kehittymistä. Tämän sijaan vastavalmistunut lääkäri sentään vielä muistaa opintojen aikana opetettiin ja tiedot ovat muutenkin tuoreemmassa kunnossa kuin kokeneemmalla kollegalla.

Peak on innostavimpia kirjoja, joita olen pitkään aikaan lukenut. Helposti sovellettavissa käytäntöön, jos pitää todella suuria määriä keskittynyttä ja jatkuvasti epämukavuusalueella liikkuvaa harjoittelua helppona ja hauskana asiana. Perinteinen suomalainen musiikkiopistokoulutus toisaalta taitaa olla lähinnä täydellinen pohja tällaisella harjoittelulle, joten sinällään tämä on kuin kotiin tulisi.

Uuden vuoden alku on perinteinen hetki alkaa tavoitella bikinikuntoa ja opetella soittamaan Smoke on the Water kitaralla, joten aion itsekin soveltaa Peakin oppeja ainakin laulamiseen ja jumppaamiseen. Joka tapauksessa tätä kirjaa on helppo suositella. Teksti on laadukasta, perustelut vakuuttavia ja asia innostavaa.

5/5 yli-ihmisestä suosittelee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s